本歌詞不能自動滾動
Tuo saaren kappeli katsoo kun rannalle tyttnen ky. Suru mielen vallata tahtoo, ei armastaan kuulu, ei ny. Hn muistaa tuon kesisen pivn ja hunnun ja kukkaset nuo. Luo alttarin kulki hn vierelln mies, jolle symmens kuuluvan ties. Yn lempe hmr katsoi kun rakkaus tytty sai. Vaan aamu toi arjen ja maksoi se velkaa kai rakastavain. Ja valkoinen laivansa ootti jo rannalla kapteeniaan. Ei luotaan pois pstnyt armastaan ois, vaan uskoi: pian palata vois. Niin hiljaa, niin hiljaa ji kaipaamaan suudelmiaan. Niin hiljaa, niin hiljaa ky rannalle uneksimaan: ＂Jos rakkaani jlleen laiva valkoinen tois, niin hiljaa, niin hiljaa jd syliini vois.＂ Mut kohta jo viesti tuotiin: Meri ollut on niin armoton. Tuuli nousi ja pilvihin synkkiin, loi raivonsa lahjomaton. Ja mustien aaltojen alle vei laivan ja kapteenin sen. Kuin y, toi se tytlle kylmyyden sydmen iks srkynehen. Niin hiljaa, niin hiljaa ji kaipaamaan suudelmiaan. Niin hiljaa, niin hiljaa ky rannalle uneksimaan: ＂Jos rakkaani jlleen laiva valkoinen tois, niin hiljaa, niin hiljaa jd syliini vois.＂ ....（x2）